rhy.fi
Pedot

Suurpedot 

  • ahma, ilves, karhu ja susi

Suurpedon jäljet, jätökset, haaskat, raatelujäljet yms. havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilö Hannu Korhoselle, ks. yhteystiedot.

Ilveksen metsästys

Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat haetaan yhteislupina lähiseurojen kanssa. Metsästysaika on 1. joulukuuta - 28. helmikuuta.

Jokaisella seuran jäsenellä on mahdollisuus osallistua. Ilmoittautumiset seuran ilvespyynnin yhteyshenkilölle - Markus Korhonen, ks. yhteystiedot.


Pienpedot

laji metsästys
hilleri Koko vuosi, saalisilmoitus. Pentueellista naarasta ei saa tappaa 1.5.-31.7.
kettu 1.8.-14.4.
kärppä 1.8.-31.3.
lumikko Rauhoitettu, ei riistalaji.
minkki Koko vuosi, haitallinen vieraslaji.
naali Rauhoitettu, ei riistalaji.
näätä 1.8.-31.3.
mäyrä 1.8.-31.3.
saukko Rauhoitettu, poikkeusluvalla.
supikoira Koko vuosi, haitallinen vieraslaji.
vesikko Rauhoitettu, ei riistalaji.

Metsästysajat tulee varmistaa riistakeskuksen sivuilta - metsästysajat.

Palkkio kaadetusta pienpedosta

Seura maksaa jäsenilleen palkkion seuran alueelta kaadetusta eläimestä seuraavasti:

  • kettu 15€
  • supikoira 15€
  • minkki 15€ (5€ seura + 10€ Paloisten osakaskunta)
  • näätä 15€

Palkkion saa eläimen oikeaa etukäpälää vastaan seuran sihteeriltä. Minkin käpälän vastaanottaa Paloisten osakaskunnan puheenjohtaja Tuomo Ahonen, ks. yhteystiedot.

Palkkioita maksetaan niin pitkään kuin siihen varattu raha riittää. Määräraha kuin myös lajikohtaiset palkkiot yms. tarkistetaan vuosikokouksessa.

Taustaa:

  • MMM:n metsäkanalintuja koskevassa hoitosuunnitelmassa todetaan, että metsäkanalintuja ravintonaan käyttävät varis ja harakka sekä pienpetoriistaeläimistä kettu, supikoira, näätä, minkki, kärppä ja mäyrä. Näistä kettu mainitaan merkittävimmäksi saalistajaksi. Vieraspedot supikoira ja minkki tulisi hävittää Suomen luonnosta kokonaan. Koska yhden lajin tehopyynti voi johtaa toisen petolajin runsastumiseen, pyynnin tulisi olla mahdollisimman laajalajista. Lisäksi pyynti tulisi ajoittaa kevääseen, jolloin vaikutetaan todennäköisimmin parhaimman lisääntymispotentiaalin omaavaan kantaan. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisu Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma, 2014.
  • Sorsien pesintäkokeessa (2017) pesätuhon kohteeksi joutui yli 40% pesistä. Maatalousvaltaisessa Maaningalla pesistä tuhoutui jopa kaksi kolmasosaa. Pesiä ryöstäneet lajit olivat mm. Harakka (31% ryöstetyistä pesistä), supikoira (28%), varis (19%), näätä (3%) ja minkki (3%). E. Miettisen tutkielma ja Jahti 3/2017 -lehdessä julkaistu artikkeli "Sorsanpesien viholliset", johon pääset OmaMetson kautta.
Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös